Kiinteistön kuntoarvio

  • Kiinteistön kuntoarvio antaa tiedon kiinteistön nykytilasta, korjaustarpeista ja energiatehokkuudesta. Samalla arvioidaan kiinteistön huollon ja ylläpidon toimivuus.
  • Me Taykalla olemme erikoistuneet haastavien kiinteistöjen kunnon arviointiin.
  • Meillä on satojen kuntoarvioiden kokemus erilaisista kiinteistöstä: asuinrakennukset ja taloyhtiöt, koulut ja päiväkodit, toimistot, urheilu-, jää- ja uimahallit, kirkot sekä teolliset rakennukset.
Pyydä tarjous ja lisätietoja

Mitä kiinteistön kuntoarvio maksaa? Katso hintaesimerkit

Kuntoarvion hinta riippuu kiinteistön koosta ja tyypistä. Alla suuntaa-antavia hintaesimerkkejä toteutuneiden projektien perusteella. Hinnat sisältävät työn ja matkakulut. Kuntoarviossa ei oteta näytteitä.

Pieni kohde (esim. pieni rivitaloyhtiö)

alkaen n. 2 800 €

Keskikokoinen kohde (esim. rivitalo- tai pieni kerrostaloyhtiö)

n. 4 700–5 000 €

Suuri kohde (esim. iso taloyhtiö tai kiinteistö)

n. 6 300–10 000 €

Toteutuneisiin hintoihin perustuva keskihinta: n. 5 600 € sis. ALV
Perustuu 6 toteutuneeseen projektiin.

Miksi tilata kiinteistön kuntoarvio Taykalta?

Meillä on vuosien kokemus rakenneasiantuntijana toimimisesta eri mittakaavan projekteissa – pientaloista kerrostaloihin, kirkoista kouluihin. Tekemistämme ohjaa intohimo tehdä rakennuksista terveempiä ja kestävämpiä. Pyrimme olemaan markkinoiden tarkin ja laadukkain toimija sekä aina selkeä ja ymmärrettävä. Ennen kaikkea olemme hyviä ja luotettavia tyyppejä, joiden kanssa yhteistyö varmasti toimii!

Pyydä tarjous ja lisätietoja

Usein kysyttyä:

Kiinteistön kuntoarvion tarkoituksena on selvittää kiinteistön nykytila, tulevat korjaustarpeet, energiatehokkuus sekä arvioida mm. kiinteistön huollon ja ylläpidon toimivuutta. Uusiin rakennuksiin ensimmäinen kuntoarvio kannattaa tilata 10 vuoden sisällä sen valmistumisesta. Tämän jälkeen kuntoarvio on hyvä päivittää noin 5 vuoden välein.

Kuntoarviossa noudatetaan ohjekortteja RT 103003 (2019) Asuinkiinteistön kuntoarvio, RT 103097 (2019) Toimitilakiinteistön kuntoarvio ja RT 103098 (2019) Kiinteistön kuntoarvio, kuntoluokan määräytyminen.

Kuntoarvio koskee koko kiinteistöä ja siinä käydään läpi piha-alueet, rakenteet ja pintamateriaalit sekä talotekniset ja sähkö- ja tietotekniset järjestelmät. Lisäksi arvioidaan kohteen sisäilman laatua ja energiatehokkuutta sekä niihin vaikuttavia tekijöitä.

Kuntoarvion kohdekäynti kestää tyypillisesti koko päivän. Isoissa kohteissa saattaa kulua useampikin päivä.

Hyvässä kuntoarvioraportissa havainnot käydään selkeästi ja yksiselitteisesti läpi valokuvien kera.

Havaintojen lisäksi raportista tulee löytyä johtopäätökset, joissa tuodaan esille kohteessa havaittujen vaurioiden/riskien korjaamatta jättämisen riskit ja vaikutukset rakennuksen toiminnalle ja sisäilman laatuun.

Havaintojen ja johtopäätösten perusteella suositeltavat toimenpiteet on tuotu selkeästi esille ja ne on aikataulutettu tyypillisesti seuraavan 10 vuoden ajanjaksolle.

Raportti sisältää myös lyhyen ja selkokielisen tiivistelmän, jotta rakennusalaa ymmärtämätön ja/tai kiireinen lukija saa nopeasti käsityksen rakennuksen kunnosta ja tärkeimmistä havainnoista.

Kuntoarvion avulla ei saada täyttä varmuutta rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevistä vaurioista (esim. kosteus- tai mikrobivauriot), koska kuntoarvio suoritetaan pääosin aistinvaraisesti.

Lisäksi rajauksia voi aiheuttaa esim. lumitilanne, joka talvisin tyypillisesti hankaloittaa vierustojen ja vesikattojen luotettavaa arviointia.

Laadukkaan kuntoarvion hinta pääkaupunkiseudulla on tyypillisesti noin 3000–10000 € (sis. ALV).

Hintaan vaikuttaa mm. arvioitavan kohteen rakennustyyppi, pinta-ala, rakennusvuosi sekä monimutkaisuus. Iso ja haastava kohde saattaa maksaa jopa yli 10000 €.

Kuntoarvion maksaa tyypillisesti sen tilaaja, eli kiinteistön omistaja. Asunto-osakeyhtiöissä kuntoarvion maksaa taloyhtiö, eli osakkaat itse.

Uudelle kiinteistölle kiinteistön kuntoarvio suositellaan tehtävän ensimmäisen kerran viimeistään 10 vuotta valmistumisen jälkeen, jotta myös rakentajan/urakoitsijan mahdollisesti tekemät virheet ja puutteet saadaan reklamoitua.

Käytännössä 10 vuoden jälkeen myyjää ei voi enää reklamoida virheistä, joten kuntoarvio kannattaa teettää hyvissä ajoin ennen takuuajan umpeutumista. Tämän jälkeen kuntoarvio on hyvä päivittää noin viiden vuoden välein.

Kuntoarvioitsijan valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota arviosta vastaavaksi (projektipäällikkö) nimetyn henkilön asiantuntijuuteen. Projektipäälliköllä on vastuu kuntoarvion laadusta ja loppuun saattamisesta.

Kuntoarvioissa projektipäällikkö on tyypillisesti rakenteiden asiantuntija, eli hoitaa yleensä niihin liittyvät tarkastukset. Projektipäällikön valinnassa kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota asiantuntijan työkokemukseen, koulutustaustaan sekä referensseihin.

Tayka Oy:llä kuntoarviota voidaan tilaajan niin halutessa laajentaa lisäselvityksillä. Tyypillistä ja usein myös suositeltavaa on esimerkiksi tehdä riskirakenteisiin tarvittavat rakenneavaukset tai putkistokuvaukset jo kuntoarviokäynnin aikana. Tällöin kuntoarvioraportissa ei tarvitse enää suositella näihin lisätutkimuksia.

Kuntoarvion avulla saadaan ulkopuolisen asiantuntijan näkemys kiinteistön nykytilasta sekä mm. tulevista korjaustarpeita, niiden kustannuksista sekä mahdollista rakennuksen energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä.

Lisäarvo on yleensä helpoiten perusteltavissa rahan avulla:

  • Havaitsemalla tulevat korjaustarpeet hyvissä ajoin, on niiden korjaaminen huomattavasti halvempaa.
  • Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden avulla voi olla mahdollista säästää esim. lämmityskustannuksissa isoja summia rahaa.